2.4 Filtterikuplia ja tekoälyn syrjintää
Sosiaalinen media täyttyy päivä päivältä uusista kuvista, päivityksistä ja mainoksista. Somen suodattimena toimii algoritmit, jotka mittaavat jokapäiväisiä reagtioitamme tykkäyksien, päivityksien ja hakujen perusteella. Näin ne osaavat suodattaa käyttäjän oman ajatusmaailman mukaisia arvoja ja ajatuksia vastaavaa sisältöä. Mitä se sitten käytännössä on? Päivittäiset mainokset juuri katsomistamme urheiluvaatteista ja niistä meille tehdyt ”erikoistarjoukset”. Välillä tuntuu, että sosiaalisesta mediasta ja internetistä on tullut mainospalsta uuden tiedon etsinnän sijaan. On helpompaa löytää uusi urheilupaita netistä kuin päivittäiset uutiset.
”Oma kupla - somekupla”
Sosiaalisesta mediasta on todella tullut paikka, jossa jokainen voi elää täysin omassa kuplassa. Ilmiötä kutsutaan myös filtterikuplaksi tai kaikukammioksi. Näissä kuplissa on helppo löytää juuri sinua kiinnostavaa sisältöä, sillä algoritmit ovat tehneet suodatuksen puolestasi. Tähän perustuu muun muassa meille ehdotetut elokuvat Netflixissä sekä lukuistat Instagram-postaukset meitä kiinnostavista aiheista. Eikö olekkin mukavaa? Nykypäivänä ihmisten arjesta halutaan tehdä entistä mukavampaa ja epämukava sisältö halutaan tiputtaa pois näkyvistä. Juuri tähän pohjautuu myös kuplien huonot puolet. Ääripäät korostuvat sekä suuri määrä hyödyllisestä tiedosta voi suodattua pois näkyvistä. Tietenkin olemme tästä myös itse vastuussa, mehän ne tykkäykset ja reagoinnit postauksiin annamme, joten onko kupla kuitenkin vain päässämme?
Algoritmista syrjintää, kiusaamista?
Algoritmien ja tekoälyn käyttö on yleistynyt isoin harppauksin viime vuosien aikana. Algoritmeja käytetään sosiaalisen median lisäksi myös muuan muassa työnhaussa ja viranomaispalveluissa. Algoritmista syrjintää on esimerkiksi sukupuoleen, ikään tai ihonväriin vaikuttavat linjaukset. On kuitenkin aina muistettava, että se on aina ihmisten vastuulla, ettei tekoälystä tule syrjivää. Tämän vuoksi palvelun laatijan tulee tiedostaa tekoälyn riskit ja testata sovelluksia riittävän säännöllisesti. Yhdenvertaisuuslaki ja yhdenvertaisuusvaltuutettu, huolehtii syrjinnän minimoimisesta tekoälyn ja algoritmien käytön lisääntyessä, josta kerrotiin hyvin Yhdenvertaisuusblogin kirjotuksessa.
Tekoäly työnhaussa
”Tekoälyn hyödyntäminen on tämän hetken yksi suurimmista trendeistä työnhaussa” kertoo Katri Laakso Iltasanomien artikkelissa. Tekoälyä voidaan käyttää rekrytoinnin kehittämisessä ja siitä voi olla suuri apu rekrytoinnin esivalinnassa avainsanojen ja osaamisalueiden perusteella. On kuitenkin tärkeää huomata, että päätöksen tulee kuitenkin aina tehdä ihminen. Myös algoritmi voi tehdä virheitä ja omaksua tiettyjä ennakkoasetuksia. Esimerkiksi Maude Lavachyn kirjoittamassa Talouselämän artikkelissa kerrotaan, kuinka Amazon päätti lopettaa tekoälyn käytön työnhaussa, sillä se huomasi sen syrjivän naisia. Tekoäly havaitsi, että teknologialalla on enemmän miehiä töissä ja alkoi itse suodattamaan naisia pois vaihtoehdoista.
Ihmisten tulee kohta pysähtyä miettimään, kuinka paljon todella luotamme algoritmien tekemiin päätöksiin. Osaammeko kohta tehdä päätöksiä ilman algoritmien apua?
Lähteet:
https://someilmiot.informaatioverkostot.fi/osio/filtterikuplia-ja-algoritmeilla-manipulointia/
Kuvat:
On varmasti, totta, että kohta tarvitsemme algoritmejä jo siihen päätökseen, että mitä syömme. Itse olen tämän kurssin myötä herännyt pohtimaan sitä, kuinka paljon esim. uutisia menee uutisvirrasta ohi itselläni, kun algoritmi suosittelee/näyttää vain sellaisia, jotka ”sopii” minulle.
VastaaPoistaBlogi on kirjoitettu tuttavallisesti ja lukijaläheiseen tyyliin. Kirjoitus tulee lähelle lukijaa. Olisikohan yhdenvertaisuusblogin kuulunut olla myös lähteissä vai riittikö siihen linkki? Blogin otsikko on kekseliäs ja kuvat ovat teeman mukaiset. Mielenkiintoinen blogikirjoitus.
-Tiina